Paperiarkki valmistus ja analysointi

   Työntarkoitus:

Valmistin paperiarkkeja ja otin niistä analyysimittauksia

Työn tekeminen:

Massaa pistettiin 1,4 l saaviin sinne oli laitettu 8,6 l vettä. Sitten sekoiteettiin ne. Sitten laitettiin massa arkkimuottiin josta tehtiin kuusi paperia mistä otettiin eri mittaustuloksia. Sitten märät arkit sylinteriin kuivamaan. Arkit piti leikata 15x15 kokoluokkaan. Paperille piti tehdä vetolujuus, repäisy sekä puhkaisutestit

Välineet: 

Itsearviointi: työ tuntui aluksi helpolta mutta lopussa laskut olivat haastavia osittain

Tulokset

Pahalampi luonnonvesi analyysi

Työn tarkoituksena tehdä  luonnonvesien analyysi


Työn suorittaminen:

Sähkönjohtokyky sekä PH mitattiin kenttä anturilla .
väri, rautapitoisuus ja sameus omalla mittarilla.

Työhön tarvittiin:
luonnonvettä ja mittalaitteistoa.

Tulokset:
pH: 7,02


Sähkönjohtokyky: 55,5

Sameus: 2,49

rautapitoisuus: 0,46 mg/l

Väri: 70

KMnO4


KMnO4
Aineet
rikkihappo
KMnO4
Kaliumjodidi
Tärkkelysindikaattori

Välineistö:
Lasibyretti
vesihaude
Magneettisekoittaja
Isoja koeputkia
Automaattipipetti
2 ja 10 ml täyspipetti

Työn suoritus:
Pipetoidaan täyspipetillä 10,0 ml sekoitettua  näyettä koeputkeen. Sitten lisäys 0,5 ml rikkihappoa
sekä 2,0 ml 0,002 mol/l KMnO4-liuosta.
Pistetään E-kolvi kiehuvaan vesihauteeseen ja pidetään siellä tasan 20  minuuttia sen jälkeen välittömästi kylmään veteen jäähtymään.
Sitten 1,0 ml 0,1 mol/l KI-liuosta lisättään automaattipipetillä. Titraus 0,01 mol/l Natriumtiosulfaatoliuoksella kellertävän väriseksi sitten muutama tippa tärkkelysindikaattoria ja  jatketaan titrausta niin kauan että sininen väri ei näy.

Tuloksia:
x= 3160xCxFx(BxA)
3160x0,01 x(2,6-1,7)
31,6x 1,1
34,76mg/l
Pahalampi Kaliumperganaatti:34,76 mg/l
Vesi on normaalilaatuista.

Hollanteri

1. Massan valmistus 


Alkuun käytimme IR - kuivainta.
1. Laitoimme IR-kuivaimen käyntiin punaisesta kytkimestä laitteen takana.
2. Painoin laskentatoimintanäppäintä 100...0 %
3.Painoin MODE-näppäintä ja painoin ENTER.
4. Painoin vihreää kellon kuvaa.
5. Säädin nuolinäppäimistä näyttöön luvun 10,0.
6. Painoin ENTER ja painoin vihreää lämpömittarin kuvaa.
7. Säädin lämpötilaksi 105 celciusta ja painoin ENTER.
8. Nostin kuivaimen kannen ylös ja asetin alumiinikupin vaa'alle.
9. Painoin vaa'an Re-Zero näppäintä ja levittelin näytteen tasaisesti kuppiin.
10. Sen jälkeen painoin START-näppäintä.
11. Kun ruutuun ilmestyi * se meinasi, että kuivaus on lopussa, jolloin painoin STOP-näppäintä.
12.Otin tuloksen ylös ja poistin näytteen.

2. 18 Litraa  vettä ja 360 g massaa laitettiiin hollanteriin. hollanteriin ripustettiin paino se painoi terän hollanterin pohjaan näin varmistettiin että massa hajoaa paremmin. 45 min meni kun massa sekoittui kunnolla sen jälkeen  paino nostettiin pois sitten laite sammutettiiin. Laite sammutettiin tulppa otettiin pois jotta massa pääsi putkea pitkin sammioon.

Hollanteri

                                         


1 L sulppua jonka sakeus on 2g/L vapaasti laitteen viirakankaalle. Massan SR-luku muuttuu sitä suuremmaksi  mitä nopeammin suotautuminen hidastuu viiralle kertyvän  kuitukakun vaikutuksesta ts. mitä hitaammin massa suotautuu.  tutkittavasta massasulpuasta mitataan huollellisesti sekoittaen tilavuus , joka vastaa 2g uunikuivaa massaaa ja tämä laimennetaan mittalasiin 1 l. laimennusveden loppulämpötila on 20 astetta. mittalasissa oleva sulppu sekoitetaan perusteellisesti ja sulkukartion pidätinvipu aukaistaan 5s sen jälkeen kun koko massamäärä on kaadettu vedenpoistokammioon. kun vesi on lakannut valumasta sivuputkesta, luetaan sr-luku sen alla olevan mittalasin asteikolta yhden yksikön tarkkuudella. kun sr luku on luettu mittalasin asteikolta siirretään vedenpoistokammio vesisuihkupumpulla se kaadetaan hyvin varovasti uudelleen vedenpoistokammioon ja suotautetaan näin kuitukakun läpi annetaan imun vaikuttaa vielä muutaman sekunnin ajan. tämän jälkeen vedenpoistokammio käännetään ylösalaisin ja asetetaann uudelleen imulaitteen päälle. kuitukakku saadaan näin irrotetuksi vedenpoistokammion viirakankaalta. kuitukakku puristellaan tämän jälkeen imukartonkien välissä niin kuivaksi kuin saadaan ja kuivataan lopuksi vakiopainoon lämpökaapissa tai pikakuivattimessa ja punnitaan. jos sakeus ei osu taulukon alueella 1... 3 g/l, sr-määritys uusittava korjattua sakeusarvoa hyväksikäyttäen.vedenpoistokammio huuhdellaan jokaisen mittauksen jälkeen huolellisesti voimakkaalla vesisuihkulla. samoin mittalasit huuhdellaan ja suppilo huuhdellaan päästämälläsiitä vettä lävitse

Veden poistokammio

   

Luonnonveden analysointi

1. Työssä piti analysoida Peltolammin vettä josta mitattiin fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia.

2. Tulokset:

PH7.02

Sähkönjohtokyky 55,5 µS/cm

Sameus 2,49

Rauta 0,46

Väri 70

Murskaus Vasaramurskaimella

1. Työn tarkoitus
Opettelimmme vasaramurskaimen rakennetta. suoritukseen kuului myös murskaus sekä raekoon
jakautuman määritys vasaramurskaimella.

2. Työn suoritus: punnitsin 50g sokeria sitten otin suojalasit päähän. sen jälkeen murskain päälle
ja rauhallisesti syötin sokeripaloja sisään murskaimeen. Murskauksen loputtua Seuloin sokerin seulasarjalla otin seulotun sokerin talteen ja tein laskutoimitukset.

Seula N.o	seula-aukko	seula ennen,g	seula jälkeen,g	seulalle jäänyt,g	seulalle jäänyt,%	seulan läpäisy,%
1	1mm	291,1	290,9	0,2	3,6	96,4
2   0,	100mm	336,3	336,4	0,1	1,8	94,6
3	0,125mm	246	284,7	4,7	83,9	10,7
4	0,250mm	290,8	291,8	0,5	8,9	1,8
5	0,500mm	312,4	313,5	0,1	1,8	0
Pohja
Yhteensä		1476,6g	1515,8g	5,6g	100 %	100 %
Välineet: Vasaramurskain Seulontalaitteisto Sokeripala joka murskattiin Oma arvio työstä: Työ oli helppo tehdä  ja onnistui.

                                                          Työntömittauksia

palikan mittat olivat 3,8cm x 3,5cm x3 = 42,875

Työntömitalla mitataan halkaisijaa sekä kohtisuoraa etäisyyttä  saatavilla on myös digitaalisia mittareita.

tavallisimmin se on tarkoitettu alle 200 millin mittauksiin.Millimetrin kymmenykset luetaan ns. noniusasteikolta siten, että asteikon viiva, joka osuu lähimmäksi millimetriasteikolla olevaa viivaa, kertoo millin kymmenyksien määrän (jos työntömitan tarkkuus on 0,1 mm).

Aspiriinin valmistus

Työn tarkoitus:
Valmistaa Asetyylisalisyylihappoa eli aspiriinia.

2. Työn suoritus:
5 g salisyylihappoa punnittiin erlenmeyeriin. Sitten laitettiin 7ml etikkahappoanhydridia ja 1ml väkevää rikkihappoa jotka sekoitettiin hyvin lasisauvalla.
Erlenmeyer kiinnitettiin statiiviin ja pullo upotettiin vesihauteeseen niin että seos on kokonaan vesihauteen alapuolella.
seosta pidettiin hauteessa 50-60 lämpöisessä vedessä noin  15 minuutin ajan.
Seos annettiin jäähtyä ja sitä sekoitettiin silloin tällöin.
Seokseen lisättiin 40ml vettä.
Seoksen reaktiotuote suodatettiin Bychner-suppilossa imua käyttäen.
Asetyylisalisyylihappo siirettiin dekkaan ja sinne lisättiin 20ml kuumaa etanolia.
Liuokseen lisättiin n.40ml kuuma vettä.
Kirkas liuos annettiin jäähtyä hitaasti jotta dekan pohjalle muodostuisi neulamaisia kiteitä.
Kiteet suodatettiin petrimaljaan joka laitettiin uuniin joka oli 80 asteinen.
 aspiriinin sulamispiste  oli 140,4 astetta.

3.Työn välineistö ja raaka-aineet
keittopullo
statiivi ja koura
kaksoispuristin
kuumennusvälineet
lämpömittari
mittalasi
lasisauva
imupullo
suppilo
suodatinpaperi
salisyylihappo
etikkahappoanhydridi
väkevä etikkahappo
etanoli

4. Tulokset
Aspiriinin sulamispiste oli 140,4 astetta

5. itsearviointi
työ oli mielestäni todella yksinkertainen.

Esteripitoisuuden kokeellinen määritys,metanolitesti

Ensin mitataan koeputkeen 1,0ml itsevalmistavaa biodieseliä ja 9,0ml metanolia. Korkki päälle ja sekoitus pari minuuttia.

Koeputki asettumaan puoleksi tunniksi. esteripitoisuuden laskemiseksi mahdollinen triglyseridifaasin tilavuus mitataan. Alusssa mitatun biodieselin ja kyseisen toisen aineen avulla esteripitoisuus voidaan laskea.

Esteripitoisuus=100%-(v1:v0x100%)    Esteripitoisuus=90%

Biodieselin latumäärityksetTiheys

Ensin punnitsin pyknometrin tyhjänä vaakaa käyttäen. Sitten täytin sen biodieselillä ja laitoin korkin päälle.
Sitten otin vettä dekkaan ja katsoin että vesi oli noin 15 asteista sen jälkeen laitoin pyknometrin hautumaan noin 30 minuutiksi täytin pyknometriä uudestaan koska se väheni välillä sieltä. sitten punnitsin sen täytenä ja mittasin tiheyden.

Biodieselin masssa =8,81g  V=10,179cm3      P=0,86550cm3

välineet: Pyknometri ja  dekka,mittalasi,byretti ,vaaka

Itsearvio: Työ meni melko hyvin vaikka hidasta se oli.

korroosio koe

1.Työn tarkoitus: Testata naulan korroosion kestoa


2.Työn suoritus: Kolme naulaa laitettiin eri koe putkiin. Koeputkien sisältö oli Merivesi, Pepsi cola ja makea vesi.

3.Työn välineet: Kolme koeputkea, nesteet sekä naulat.

4. Makea vesi: Hieman ruostetta nähtävissä
    Merivesi: Ruosteisia pilkkuja
    cola-juoma: Pieniä pisteitä havaittavissa paikoin.

   Sähkökemikaalinen korroosio: Erityisesti metallien kohdalla korroosio on yleensä sähkökemiallinen prosessi. Sähkökemialliset ilmiöt edellyttävät varausten kuljetuskanavan (elektrolyytin) olemassaoloa katodin ja anodin välillä. Korrosoituva materiaali muodostaa yleensä katodin ja joskus myös anodin; elektrolyyttinä toimii materiaalin pintaa vasten oleva neste.
  Korroosion taustalla on kemiallinen tai sähkökemiallinen ilmiö, mutta ympäristö voi vaikuttaa myös mekaanisesti korroosioilmiön syntymiseen ja nopeuteen.

Hapot saavat hampaat  syöpymään
Sitruunahappo antaa kolajuomille lisää makua, mutta on samalla lähes kipeäätekevän haitallinen hampaille. Happo nimittäin syövyttää hampaita yhdessä sokerin kanssa, ja saa niiden eroosion ja reikiintymisen kovaan vauhtiin. Juomalla neljä tölkkiä kolajuomaa päivässä lisäät hampaiden reikiintymisen riskiä jopa 252 prosenttia.

Biodieselin valmistus NAOH

1. Työn tarkoitus:
    valmistaa biodieseliä

2.Työn suoritus
   Valmistimme 100ml 0,1 massaprosenttista natriumhydroksidiliuosta ja 50 ml byretti täytettiin NaOH-
   liuoksella.
  Erlenmeyerpulloon pipetoitiin 10ml metanolia ja 1ml rypsiöljyä sitten se sekoitettiin magneettisekoittimen avulla. Sitten seokseen lisättiin noin 4 tippaa fenolitaneliinia Seokseen titrattiin NaOH-liuosta samaan
aikaan sitä sekoitettiin. Titraus jatkui siihen asti kunnes se muuttui vaaleanpunaiseksi ja väri pysy 15 sek
ajan.

20ml metanoliin liuotettiin 0,4 g( joka oli edellisen työn tulos taulusta) NaOH rakeet jotka sekoitettiin
magneettisekoitimella
100 ml öljyä lämmitettiin 50-550 asteeseen silloin öljyn viskositeetti alenee ja katalyyttialkoholiseos
sekoittuu paremmin jolloin vaihtoesteröintireaktio nopeutuu.


Esilämmitetty öljy kaadettiin erotussuppiloon ja sinne lisätään katalyyttialkoholiseos.
Seosta ravisteltiin noin 15 min ajan jolloinka esteröintiaika alkaa sekä myös vaihtoesteröityminen tapahtuu.
Seoksen annettiin olla rauhassa siksi että faasit alkavat erottua. Se on glyresolin laskeutumisaika jonka kesto voi olla 1-24 tuntia. Sinä aikana erotussuppiloon muodostuu kaksi erilaista faasia. Faasien erottaminen perustuu siihen että lopputuotteiden eli biodieselin ja glyresolin tiheys eroihin. Glyresoli on raskaampaa ja painuu pohjalle silloin biodieseli erottuu selkeämmin.

3.Välineet: Rypsiöljy,erotussuppilo,mittalasi,byretti,natriumhydroksidi,magneetti sekoitin, erlenmeyeri,,metanoli ja fenoliftaeliini

4.Tulokset

5.Itsearviointi: Alku työstä onnistui mielesetäni aika hyvin.

Pellettityö

1. Työn tarkoitus:
   Tutkia pelletti pussin tietojen paikkansa pitävyytä testaammalla pelletin kuiva aine pitoisuutta sekä tuhkapitoisuus

2. Työn suoritus:
10 puupellettiä mitattiin työntömitalla sen avulla nähtiin niiden pituus ja halkaisija.
sen jälkeen pelletit latettiin IR-kuivaimeen joka mittasi kosteuspitoisuuden pelleteistä .
Kuivaimeen laitettiin 4g pellettejä sitten laite kalibroitiin ja sitten se mittasi tuloksen.

Upokas sekä pelletti punnittiin erillään sitten molemmat pistettiin hehkutusuuniin jossa oli 550 asteen lämpötila
Pelletti pidettiin uunissa 1 tunnin sen jälkeen pelletti siirrettiin eksikaattoriin jäähtymään 30 min
sen jälkeen tuhkan määrä punnittiin ja tuhkapitoisuus laskettiin.

3.Välineet
Työntömitta , pellettejä , kippo, IR-kuivain, foliolautanen. upokas, eksikaattori ja hehkutusuuni

4. Tulokset
Pelletit painoivat yhteen laskettuna 4g jonkla kosteuspitoisuus oli 97,77% (kosteus pitoisuus oli 2,23% ja vertaittavissa pussissa oli teksti että 10%) tuhkapitoisuus oli 40,46%(pussissa luki että 0,5 painosta-%

5. itse arvio
työ onnistui ja tulokset olivat selviä.

Kiintoaineen määritys lumesta

1. Tarkoitus oli veden hiukkas massan määritys.
2. Suoritus:

      Suodatin laitteistoon laitettiin suodatin sitten se huuhdeltiin ionisoidulla vedellä.

      Vesi imu imi kaiken liian veden pois suodatin paperista.

      Kun vesi on imetty pois riittävän hyvin kytketään vesi imu pois päältä sitten suodatin paperi

      nostetaan pinseteillä lasiseen maljaan ja se laitetaan uuniin jonka lämpö on 105 astetta

      ja pidetään siellä noin tunnin verran. Viimeiseksi suodatin paperi punnitaan.

    3. Työssä käyetyt välineet: uuni,suodatinpaperi ,suodatinlaite sekä ionisoitua vettä.

    4. TULOKSET:

nro.1 100ml 0,6611g

nro.2 200ml 0,6835g

nro.3 250ml 0,6707g

pH mittarin kalibrointi

Opettelimme kalibroimaan pH arvoja pH-mittarin avulla

• Ensin mittasimme ed nesteenpH arvon  se oli 4
• pH laite kalibroitiin sillä tavalla että antura laitettiin liuokseen jota mitattiin  sitten painettiin vihreää näppäintä sitten laite alkoi pH arvon mittauksen 
• Tarvikkeet 2 koe liuosta pH 7 ja pH4 ENERGIA JUOMA ed ja pH mittari
• Tulokset olivat samat kuinj purkkien kyljissä 
• Työ onnistui hyvin